Maanantai on
viikonpäivä, jolloin aina innokkaimmin lähden kävelylenkille. Eilinen päivä oli
kuitenkin pitkästä aikaa poikkeus. Tuli keksittyä kaikki tekosyyt: sään harmaus,
loskakeli ja väsymys. Tyydyin liikkumaan sisällä juoksumatolla reilun viiden
kilometrin verran osin juosten ja osin kävellen. Tuosta ulkoilulintsauksesta
koin kuitenkin loppupäivän morkkista ja tietty mieli oli sisällä nöhväten
alamaissa.
Kuva vime keväältä 15.3 |
Tänä aamuna
oli selviö, että pihalle on päästävä, vähintään lumitöiden tekoon. Mutta
pahuksen naapuri oli kolannut pihan meidänkin kohdalta puhtaaksi. Siinä tuli
menetettyä monta hyvää kalorinpolttoa, sekä monipuolinen ja mielekäs
kuntoiluhetki. Kiitos naapuri kuitenkin.
Siis
kävelylle, vaikkakaan en mitään vauhtilenkkiä jaksanut mennä. Kuuden kilometrin
lenkki siis sujui lähinnä happihyppelyn merkeissä, mutta erittäin hyvä niinkin.
Tiet olivat onneksi aura-autojen
jäljiltä liikuttavassa kunnossa. Ulkoilu vaan aina kumminkin piristää, säästä
riippumatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti