Koetin saada ostettua itselleni pojan vanhaa kilpapyörää.
Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt, koska pojalla on siihen tunneside. Viime kesän
ajelin mieheni naistenmallin DBS 4-vaihteisella polkupyörällä, parempi sekin
oli kuin ei mitään. Siinä nelos vaihde pysyi satunnaisesti rattailla ja
kovemmissa vauhdeissa vanteen soikeus tuntui.
Mies meni sitten tuhlaamaan ja ostamaan käyttööni sellaisen
välipyörän eli hybridin. Lahden Polkupyörähuollosta löytyi mieluinen 24-vaihteinen
Crescent Milli.
 |
| Siinä se varttuu ovella ulos pääsyä |
Kun otin vertailukohdaksi noin 20 kilometrin lenkkini, niin
viime vuoden 2016 keväällä keskivauhti oli 15,7 km/h ja nyt tänä keväänä
uudella pyörällä 18,4 km/h. Liekö tähän
kehitykseen vaikuttanut oman kunnon paraneminen, vai meneekö kaikki uuden
pyörän piikkiin.
Tämän kevään ensimmäinen ulkona tehty 20 km:n lenkki meni helposti,
ei väsymystä ja ylämäet olivat huomattavasti helpompia nousta. Vielä ei ollut hirmuista
tarvetta kiritellä, vaan nauttia polkemisesta ja opetella vaihteiston käyttöä.
Matkantekoa hidastavia tekijöitä olivat tuuli, kylmä keli ja runsas
vaatevarustus. Tätä 18,4 km/h aikaa lähdetään sitten tämän kesän aikana
parantelemaan.
Nyt kylmillä keleillä sisäoloon kyllästyneenä, teimme pojan
kanssa eilen porrastreenin. Sorry naapurit. Oli muuten pohkeille tehokasta
tekemistä. Nyt rappusissa siirtyillään könkäten ja könyten.
Kumpa nuo kelit edes hieman lämpenis !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti