maanantai 29. helmikuuta 2016

Arvonta suoritettu

Kaksi lippua GOEXPO messuille arvottu.
Liput menevät nimimerkille Sumi. Onnittelut.
Voittajalle ilmoitettu ja liput toimitetaan postitse.
Kiitos kaikille osallistuneille.

Yhteenveto helmikuun liikunnasta



Helmikuun tavoite saavutettu ja olen luvannut itselleni, että jatkan samalla linjalla.
Kuva Motivaden sivustolta

Aiempina vuosina maaliskuussa on liikkumiseni määrässä ollut selvää laskua ja pikaista hiipumista kesää kohti. Tänä vuonna olen tehnyt itselleni lupauksen aktiivisemmasta keväästä. Ainakin maalis- ja huhtikuun pyrin liikkumaan vielä täysillä. Toivottavasti tähän saan riittävästi kannustusta niin teiltä lukijat kuin heiaheian, motivaden ja kilsajahdin avulla. Oma perhe tietty myös tärkeä tukija ja kannustaja.

Monet odottavat kevättä ja innostuvat sen myötä liikkumaan enemmän, minulla käy kuitenkin päinvastoin. Liekö se sitten kevätväsymystä. Kevään ja kesän liikkumiseni on aivan toisenlaista; se on mm. metsätöitä, polttopuiden tekoa, metsäreissuilla lintujen kuvaamista, puutarhanhoitoa ja marjastusta. Monipuolisuutensa vuoksi tämä on kuitenkin erittäin hyvää arkiliikuntaa.

Viikkoni alkoi reippaan pituisella kävelylenkillä. Pääsi nauttimaan kauniista lumipeitteestä ja auringon paisteesta.


torstai 25. helmikuuta 2016

Nivelkipu ja liikunta



Mennäänkö nivelkivussa lempeillä lajeilla vai hyppien ja tärähdyksillä kuormittaen ? 
Kuva sivulta http://www.terve.fi/terveyden-abc/lihavuus-ei-vahenna-polven-tekonivelleikkauksen-hyotyja

Vuonna 2011 lenkeillä lonkkani vihoitteli usein. Joko lenkin alkumetreillä tai puolen tunnin kohdalla. Kipu sai kävelemään ``lonkkaa heittämällä eteenpäin`` ja laahustamaan hitaasti. En tuolloin kuitenkaan antanut periksi ja ryhtynyt sohvaperunaksi, vaan jatkoin kävelylenkkejä. 

Kokemuksesta oman selän skoljoosin suhteen on ollut, että liikunta on lääkettä. Niin tämän lonkan kanssa myös ajan oloon kävi. Keljuilut väheni ja pian huomasin, että lonkkakipu oli hävinnyt. Enkä ole tuota riesaa enää kävellessä joutunut kokemaan. Lonkalla on kyllä syytä äksyillä, sillä pystyn selkäsairauteni vuoksi nukkumaan ja istumaan vain vasemmalla puolella. Joten kovilla se on joutunut olemaan jo parikymmentä vuotta.

Säännöllisen liikunnan on todettu helpottavan nivelrikkopotilaan kipuja lääkkeen tavoin. Liikunta vapauttaa endorfiinia, joka parantaa kivunsietokykyä. Liikunnalla voidaan kuitenkin saavuttaa tuloksia aikaisintaan viiden-kuuden viikon harjoittelun jälkeen.
(Live Life, 1.2016, Treenaa nivelkivuista huolimatta, s.39, Christina Opava)

Nivelet eivät kulu kohtuuliikunnasta, liikkumattomuus sen sijaan altistaa niveliä vaurioille ja nivelrikolle. Jos niveliä ei rasiteta yhtään, nivelrusto surkastuu ja pehmenee. http://www.kauneusjaterveys.fi/terveys-hyvinvointi/terveys/nain-pidat-nivelet-kunnossa (Viitattu 23.2.2016)

Mehiläisen sivulla nivelrikosta eli kulumasta kirjoitetaan, että se on erityisesti ikääntyneillä hyvin yleinen vaiva, yleisimpinä lonkan ja polven osalta. Sitä ei pysty parantamaan, mutta riittävä kivunhoito sekä liike- ja liikuntaharjoittelu ovat hyvän hoidon perusta. 

Oikeanlaisella liikunnalla ylläpidetään nivelten hyvää kuntoa ja liikkuvuutta vaivasta huolimatta. Liikunnan tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa ja pitkäaikaista liikkumattomuutta tulee välttää. Yleiskunnon parantamiseen soveltuvat mm. kävely, sauvakävely, pyöräily ja hiihto. Uinti ja vesivoimistelu ovat yleensä erityisen hyviä liikuntamuotoja kivuliaassakin vaiheessa. Lisänä tulee olla lihasvoima- ja liikkuvuusharjoittelua. Kipuja ja niveloireita lisäävää toistuvaa tärähdys- tai iskutyyppistä liikuntaa, kuten juoksua asfaltilla, tulee välttää. (Vertaa alla)

Jotta kirjoitukseni nivelrikon aikaisesta liikunnasta ei olisi yksipuolista, tähän asiasta aamulehdessä 18.2.2015 kirjoittaneen fysioterapeutti Jarmo Kolin ajatuksia:

Polven nivelrikkopotilaat hyötyvät hyppelytyyppisestä liikunnasta. Se paransi polvilumpioiden ruston laatua naisilla, joilla on nivelrikon ja osteoporoosin riski. Luuston kannalta tehokkaan liikunnan tulee sisältää kehoon kohdistuvaa isku- ja tärähdystyyppistä kuormitusta eli hyppelyharjoittelua sekä nopeita suunnanmuutoksia. Hyppelyn hyvät puolet havaittiin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin asteittain kovenevan hyppelyharjoittelun vaikutuksia polven rustoihin, nivelrikon oireisiin ja suorituskykyyn. Tutkimukseen osallistui 80 vaihdevuodet ohittanutta 50-65-vuotiasta naista, joilla oli lievä polven nivelrikko.

Tuntuu, että oli asia sitten mikä, niin aina löytyy vastakkaisia mielipiteitä. Oli sitten vaikka kyse siitä, mikä ruoka kulloinkin on terveellistä tahi ei. Itse koetan edetä asioissa terveellä maalaisjärjellä ja omaa kehoa kuunnellen.