Mennäänkö
nivelkivussa lempeillä lajeilla vai hyppien ja tärähdyksillä kuormittaen ?
Kuva sivulta http://www.terve.fi/terveyden-abc/lihavuus-ei-vahenna-polven-tekonivelleikkauksen-hyotyja
|
Vuonna 2011
lenkeillä lonkkani vihoitteli usein. Joko lenkin alkumetreillä tai puolen tunnin
kohdalla. Kipu sai kävelemään ``lonkkaa heittämällä eteenpäin`` ja laahustamaan
hitaasti. En tuolloin kuitenkaan antanut periksi ja ryhtynyt sohvaperunaksi,
vaan jatkoin kävelylenkkejä.
Kokemuksesta
oman selän skoljoosin suhteen on ollut, että liikunta on lääkettä. Niin tämän
lonkan kanssa myös ajan oloon kävi. Keljuilut väheni ja pian huomasin, että
lonkkakipu oli hävinnyt. Enkä ole tuota riesaa enää kävellessä joutunut
kokemaan. Lonkalla on kyllä syytä äksyillä, sillä pystyn selkäsairauteni vuoksi
nukkumaan ja istumaan vain vasemmalla puolella. Joten kovilla se on joutunut
olemaan jo parikymmentä vuotta.
Säännöllisen liikunnan on todettu
helpottavan nivelrikkopotilaan kipuja lääkkeen tavoin. Liikunta vapauttaa
endorfiinia, joka parantaa kivunsietokykyä. Liikunnalla voidaan kuitenkin
saavuttaa tuloksia aikaisintaan viiden-kuuden viikon harjoittelun jälkeen.
(Live Life,
1.2016, Treenaa nivelkivuista huolimatta, s.39, Christina Opava)
Nivelet
eivät kulu kohtuuliikunnasta, liikkumattomuus sen sijaan altistaa niveliä
vaurioille ja nivelrikolle. Jos niveliä ei rasiteta yhtään, nivelrusto surkastuu
ja pehmenee. http://www.kauneusjaterveys.fi/terveys-hyvinvointi/terveys/nain-pidat-nivelet-kunnossa (Viitattu 23.2.2016)
Mehiläisen
sivulla nivelrikosta eli kulumasta kirjoitetaan, että se on erityisesti
ikääntyneillä hyvin yleinen vaiva, yleisimpinä lonkan ja polven osalta. Sitä ei
pysty parantamaan, mutta riittävä kivunhoito sekä liike- ja liikuntaharjoittelu
ovat hyvän hoidon perusta.
Oikeanlaisella liikunnalla ylläpidetään
nivelten hyvää kuntoa ja liikkuvuutta vaivasta huolimatta. Liikunnan tulee olla
säännöllistä ja jatkuvaa ja pitkäaikaista liikkumattomuutta tulee välttää.
Yleiskunnon parantamiseen soveltuvat mm. kävely, sauvakävely, pyöräily ja
hiihto. Uinti ja vesivoimistelu ovat yleensä erityisen hyviä liikuntamuotoja
kivuliaassakin vaiheessa. Lisänä tulee olla lihasvoima- ja
liikkuvuusharjoittelua. Kipuja ja niveloireita lisäävää toistuvaa tärähdys- tai
iskutyyppistä liikuntaa, kuten juoksua asfaltilla, tulee välttää. (Vertaa alla)
https://www.mehilainen.fi/liikunta-v%C3%A4ltt%C3%A4m%C3%A4t%C3%B6nt%C3%A4-nivelrikon-hoidossa-ja-ehk%C3%A4isyss%C3%A4 (Viitattu 23.2.2016)
Jotta kirjoitukseni nivelrikon
aikaisesta liikunnasta ei olisi yksipuolista, tähän asiasta aamulehdessä
18.2.2015 kirjoittaneen fysioterapeutti Jarmo Kolin ajatuksia:
Polven nivelrikkopotilaat hyötyvät
hyppelytyyppisestä liikunnasta. Se paransi polvilumpioiden ruston laatua naisilla,
joilla on nivelrikon ja osteoporoosin riski. Luuston kannalta tehokkaan
liikunnan tulee sisältää kehoon kohdistuvaa isku- ja tärähdystyyppistä kuormitusta
eli hyppelyharjoittelua sekä nopeita suunnanmuutoksia. Hyppelyn hyvät puolet
havaittiin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksessa,
jossa selvitettiin asteittain kovenevan hyppelyharjoittelun vaikutuksia polven
rustoihin, nivelrikon oireisiin ja suorituskykyyn. Tutkimukseen osallistui 80 vaihdevuodet
ohittanutta 50-65-vuotiasta naista, joilla oli lievä polven nivelrikko.
http://m.aamulehti.fi/kotimaa/polven-nivelrikkopotilaan-kannattaa-hypella-aiemmin-sen-luultiin-olevan-haitalli?v=1 (Viitattu 23.2.2016)
Tuntuu, että oli asia sitten mikä,
niin aina löytyy vastakkaisia mielipiteitä. Oli sitten vaikka kyse siitä, mikä
ruoka kulloinkin on terveellistä tahi ei. Itse koetan edetä asioissa terveellä
maalaisjärjellä ja omaa kehoa kuunnellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti