tiistai 8. maaliskuuta 2016

Aina ei huvita



Maanantai on viikonpäivä, jolloin aina innokkaimmin lähden kävelylenkille. Eilinen päivä oli kuitenkin pitkästä aikaa poikkeus. Tuli keksittyä kaikki tekosyyt: sään harmaus, loskakeli ja väsymys. Tyydyin liikkumaan sisällä juoksumatolla reilun viiden kilometrin verran osin juosten ja osin kävellen. Tuosta ulkoilulintsauksesta koin kuitenkin loppupäivän morkkista ja tietty mieli oli sisällä nöhväten alamaissa.
Kuva vime keväältä 15.3

Tänä aamuna oli selviö, että pihalle on päästävä, vähintään lumitöiden tekoon. Mutta pahuksen naapuri oli kolannut pihan meidänkin kohdalta puhtaaksi. Siinä tuli menetettyä monta hyvää kalorinpolttoa, sekä monipuolinen ja mielekäs kuntoiluhetki. Kiitos naapuri kuitenkin.

Siis kävelylle, vaikkakaan en mitään vauhtilenkkiä jaksanut mennä. Kuuden kilometrin lenkki siis sujui lähinnä happihyppelyn merkeissä, mutta erittäin hyvä niinkin.  Tiet olivat onneksi aura-autojen jäljiltä liikuttavassa kunnossa. Ulkoilu vaan aina kumminkin piristää, säästä riippumatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti